Vauva-arki

Vauvamme on neljän kuukauden ikäinen. Alussa vaivannut refluksi alkoi jo helpottaa, mutta sitten rotavirusrokote palautti oireet ja toi lisämausteeksi atooppisen ihottuman. Yöunet alkoivat jo mennä kahdella tai kolmella herätyksellä, nyt niitä tulee kuusi tai seitsemän. 

En tiedä kauanko tätä kestää, mutta nykymenolla en pysty edes tekemään kuukausikatsauksia viikonloppuisin, kaikki aika menee univelkojen paikkaamiseen. Hyvä jos ehtii siivota tai käydä suihkussa. Toivotaan että pian helpottaa, vielä ei ainakaan ole siitä merkkejä mutta kyllä se viimeistään syksyllä pitäisi tapahtua.

Velkojen vähentäminen 2

Muutama jatkoajatus velkojen vähentämisestä. 

Yhdysvaltojen FIRE-skenessä puhutaan paljon asuntolainan lyhennys vs. osakesijoittamisesta. USA:ssa pitkät kiinteät korot ovat yleisempiä mitä meillä. Suomessa on yleisin lainamuoto vuoden kiinteä korko, eli muuttuva annuiteetti 12 kk euriborilla. Siksi nämä vertailut eivät suoraan sovi Suomeen. Korkojen vaihtelu on meillä suurempi riski kuin Yhdysvalloissa, joten tämä pitää mielestäni ottaa huomioon. Suuremman korkoriskin vuoksi lainan lyhentäminen on meillä kannattavampaa, ellei sitten ole saanut lainoja sidottua edulliseen pitkään korkoon. 

Velkojen lyhentäminen pienentää kuukausittaisia menoja, eli säästöaste kasvaa. Varsinkin FIRE-vaiheessa tällä on väliä. Pelkkä korkea säästöaste itsessään voi tuoda myös iloa tehosäästäjälle. 

Psykologiset hyödyt - vähemmän velvollisuuksia tuo kevyemmän olon. Tämä on kuitenkin yksilöllistä, itse olen riskiä kaihtavampi persoona. Vähemmän velkaa, paremmat yöunet. 

En ole tyytyväinen pankkiini, ja siksi korkojen maksaminen heille ärsyttää. Lyhyesti, olen saanut huonoja marginaaleja jopa kilpailuttamisen ja tinkimisen jälkeen. Velan väheneminen tuo tyydystä, kun velkasuhteemme pienenee. Tämäkin on yksilöllistä, jollain toisella voi olla parempi pankkikokemus kuin minulla. 

Muuta pohdintaa - mielestäni maailma on muuttunut paljon epävarmemmaksi ja volatiilimmaksi koronan jälkeen. Vuodesta 2020 osakemarkkinat ovat nousseet kovasti, mutta heilunta on kasvanut. Tämäkin puoltaa mielestäni matalampaa velkapainotusta.

Jos nyt olisin ottamassa ensimmäisiä lainoja, ottaisin ne suuremmalla omalla pääomalla. En osaa sanoa tarkkaa prosenttimäärää, mutta mielestäni 50% käsiraha olisi hyvä asuntoon. Varsinkin Etelä-Suomessa tämä tarkoittaa pitempää säästöaikaa asuntoon, tai sitten muuttamista halvemmille asuinalueille. 

Asunto-osakeyhtiöstä en enää ottaisi lainaa. Suomen ikärakenne tekee tästä asuntomuodosta mielestäni riskialttiin. Ostat asunto-osakeyhtiössä käytännössä osuuden yhtiöstä, josta et tunne muita osakkaita. Et myöskään tiedä, keille nämä osuudet myöhemmin vaihtuvat. Ostaisin vain omakotitalon, ja tässäkin pitäisi saada se niin halvalla, ettei tarvitse välittää arvonalenemasta. Taloa voisi verrata käytännössä autoon. 

Velkojen vähentäminen

Tein päätöksen keskittyä sijoitusten sijaan velkojen vähentämiseen, tarkkaan ottaen metsälainan poismaksuun. Myin jopa pienen salkkuni (n. 11 000 euroa) tyhjäksi tätä varten.

Metsälainani marginaali on 2,7% eli todella korkea. Lyhyen laina-ajan vuoksi myös kuukausimaksut ovat korkeat. Koska suurin osa metsistä on nykyään nuorta metsää ja taimikkoa, hakkuutuloja on tulossa kunnolla aikaisintaan 10-20 vuoden kuluttua. Verovähennyksiin menevät korot eivät siksi paljoa hymyilytä. 

Asiaa tarpeeksi pohdittuani metsälaina alkoi muistuttaa silmissäni yhä enemmän kulutusluottoa kuin sijoituslainaa. Jos keskitän kaiken vapaan kassavirran sen pienentämiseen, voisin maksaa lainan pois jo ehkä kahdessa vuodessa. Osan maksoin jo pois viime vuoden hakkuutuloilla. Enempää hakattavaa ei juuri ole, kuten aiemmin totesin. 

Metsälainan maksamisen jälkeen minulle jää enää sijoitusasunnon ja oman asunnon lainat. Katsotaan metsälainan jälkeen miten edetään. 

Helmikuu 2026

Säästöasteeni oli helmikuussa 24%, lyhennysten kanssa 34%. Nettovarallisuus oli 100 806,68 euroa. 

Lapsielämä painoi taas säästöastetta alas. 2025 vuoden aikana säästöasteeni oli keskimäärin 39% ja lyhennysten kanssa 50%. Lisäksi sijoitusasunnoksi jäänyt ensiasuntoni teki suuren yksittäisen kasvun menoihini. Pesukone meni rikki, ja tilasin erehdyksissäni vääränlaisen. Sain toki hyvityksen koneesta, mutten kuljetuksesta, asennuksesta ja vanhan pois kuljetuksesta, vaikka mitään ei väärän koneen yhteydessä asennettu tai kuljetettu pois. Sinne meni 150,00 euroa oppirahoja. Hyvityksellä ostin oikeanlaisen koneen, ja maksoin uudelleen asennukset ja kuljetukset, tällä kertaa ne toteutettiin. 

Tammikuu 2026

Säästöasteeni oli tammikuussa 35%, lyhennysten kanssa 44%. Nettovarallisuus oli 100 042,40 euroa (*). 

Pieni säästöaste johtui esikoisen syntymästä. Karkean laskelman mukaan tästä tuli noin 700,00 euron lisäkulut kuukaudelle. 150,00 euroa tästä saatiin katettua vauvatilille saaduista joululahjarahoista ym. sukulaisten muistelulahjoista. Laskelmaan en lisännyt lahjakortilla tehtyjä ostoksia, niistä tulee vielä 100-200 euroa lisää. 

Jos olisimme miettineet kuluja tarkemmin, olisi tuosta saanut höylättyä ehkä satasen tai pari pois. Teimme pari vikahankintaa ja valitsimme usein helppouden säästämisen sijaan, esimerkiksi ruokaostoksissa itsellemme. Pelkästään pysäköintiin synnytyksen yhteydessä meni yli sata euroa, pienellä säädöllä tämän olisi voinut välttää lähes kokonaan. 

(*) Vuosikatsauksessa luku oli n. 80 000,00 euroa. Tuolloin käytin pienempää ja varovaisempaa hinta-arvioita metsätiloille ja asunnoilleni. Pohdin pitkään kumpaa käyttäisin, mutta päätin käyttää lopulta suurempaa, koska se kuitenkin vastaa enemmän asuntojen pyyntihintoja, vaikka ne sisältävätkin mielestäni ilmaa tällä hetkellä samoilla alueilla kuin omistamani. 

Vuosi 2025

Muutama luku vuodesta 2025:

Säästöaste oli 39%. Jos lainanlyhennykset otetaan huomioon, niin tasan 50%. Suurimmat toistuvat kulut olivat asuntolainojen ja metsälainan korot. Suurimpia satunnaisia kuluja olivat auton huollot ja korjaukset. Myös kodinkoneita piti uusia muutama vuoden aikana, ja mahtui sinne yksi muuttokin. Satunnaisia kuluja kertyi siis paljon. 

Nettovarallisuuteni arvioiminen on vaikeaa, koska suurin osa siitä on parissa pienessä metsäkiinteistössä ja asuinhuoneistoissa. Nordnetissä on vain 7000 euroa Handelsbankenin USA-indeksirahastossa. Varovainen arvioni nettovarallisuudekseni on tällä hetkellä 80 000 euroa. 

Olen harkinnut säännöllisten kuukausi- ja vuosikatsausten tekemistä, mutta vielä ainakin on motivaatio ollut hukassa siihen. Ihailen suuresti heitä, jotka ovat niitä blogeihinsa vuosikausia säännöllisesti julkaisseet, mutta hieman pelottaa alkaako oma into lopahtaa ja sitten seurantaan tulee tympeitä aukkoja. Omaan exceliin teen seurantaa, joten katsotaan riittääkö tänä vuonna tarmo ryhtyä siirtämään tietoja myös blogiin. 

Mikä on FIRE?

FIRE tulee sanoista Financial Independence, Retire Early, suomeksi taloudellinen riippumattomuus, eläköidy aikaisin. Yksinkertaistettuna FIRE:n tavoitteena on saada kasaan tarpeeksi suuri määrä rahaa ja varallisuutta, jotta sen turvin FIRE:ä tavoitteleva voi rahoittaa elinkustannuksensa ilman palkkatyötä. Suomen kielessä tähän pyrkimistä on ryhdytty kutsumaan firettämiseksi. 

FIRE-termi on kaksiosainen. Voit olla taloudellisesti riippumaton (FI), mutta jatkaa silti palkkatöissä. Voit myös lopettaa palkkatyön aiemmin (RE) ilman taloudellista riippumattomuutta, esimerkiksi sairaseläköitymällä. Se ei ole ehkä toivotuin tilanne, mutta kuitenkin mahdollinen. 

Miten FIRE saavutetaan? Elämällä säästeliäästi ja tienaamalla enemmän. Yksityiskohdat ja toteutustavat eroavat, mutta näihin asia kiteytyy. Mitä säästeliäämmin elät tai mitä enemmän tienaat, sitä nopeampaa saavutat riittävän varallisuuden töiden lopettamiseen. Lottovoitto tai perintö olisivat luonnollisesti nopeampia keinoja, mutta niiden varaan ei kannata laskea. 

FIRE:n ja taloudellisen riippumattomuuden saavuttaminen ei myöskään tarkoita, että eläköityminen on välttämätöntä. Jos pitää työstään, voi sitä kaikin mokomin jatkaa. Mutta useimmilla FIRE:ä tavoittelevalla palkkatöiden jättäminen on varmasti haaveena. 

Firetystä on syytetty kituutteluksi ja pihistelyksi. On totta, että FIRE:n tavoittelu vaatii kovaa säästämistä. Tällöin on edessä valinta - kummasta pitää enemmän, työstään vai kulutustasostaan? Jos tykkää omasta ammatistaan, niin silloin tuskin on halukkuutta elää säästeliästi. Mutta jos ei pidä työstään, tai haluaa omistaa sen vaatimat 8 tuntia arkipäivistä johonkin mielekkäämpään tekemiseen... Silloin säästeliäs elämäntyyli ei välttämättä ole niin suuri uhraus, jos tulevaisuudessa on palkintona vapaus. 

Eri FIRE-tyylejä on useita. Suurimmat erot tulevat siitä, minkä suuruista elintasoa tavoitellaan kun FIRE on saavutettu. Mitä leveämpää elämää haluaa viettää, sitä isompi potti tarvitaan pääomatuloilla elämiseen, ja sitä kauemmin kuluu aikaa sen säästämiseen. On siis kyse valinnoista.  

LeanFIRE on tavoiteltavassa elintasossa vaatimaton, ja näin myös tarvittavissa säästöissä. Tämä on myös "alkuperäinen" FIRE 2000-luvulta, kun ilmiö oli vasta kehittymässä. 

CoastFIRE:ssä tavoitteena on saada niin suuri omaisuus kerrytettyä, että se kasvaa itsestään, vaikka sillä katettaisiin elinkustannukset. Säästettävän summan on siis oltava niin iso, että pääomatulot on reilusti elinkustannuksia suuremmat. 

BaristaFIRE on eräänlainen kompromissi, jossa tavoitteena on säästää riittävä summa, jonka pääomatuloilla voidaan elää osa vuotta. Loput katetaan osa-aikatyöllä, esimerkiksi kahvilassa, kuten nimikin vihjaa. 

FatFIRE:ssä pyritään suurempaan omaisuuteen. Jos haluaa eläköitymisen jälkeen matkustella ja harrastaa kalliimmin, on silloin säästettävä paljon suurempi omaisuus kuin LeanFIRE:ssä. 

ChubbyFIRE on käsittääkseni jossain LeanFIRE:n ja FatFIRE:n välillä. 

Lisäksi on olemassa LeanFIRE:äkin tiukempi PovertyFIRE, jossa tavoitteena on köyhyysrajaa vastaava pääomatulojen taso. Firettäjistä kaikista pienimmillä tuloilla eläköityi Jacob Fisker (Early Retirement Extreme), jonka vuosikulut olivat 6000 dollaria vuonna 2009. 

Tiivistettynä, mitä leveämpää elämää haluat FIRE:n saavutettuasi viettää, sitä enemmän ja pidempään on säästettävä ja sijoitettava.